Kaikki alkoi vuosi sitten, kun havahduin omaan pahaanoloon ja peilikuvaan, joka näytti karun todellisuuden. Painoa oli kertynyt enemmän kuin tarpeeksi ja samalla itsetunto alkoi olla pohjalukemissa. Silloin päätin jälleen kerran aloittaa painonpudotusprojektin ja tälle kerralla oli myös tarkoitus onnistua. Olin monen monituista kertaa aloittanut jos jonkinlaisen laihisprojektin, mutta kaikki oli epäonnistunu. Nyt oli tarkoitus aloittaa uusi ja uudella tavalla. Hitaasti ja varmasti, se oli uusi mottoni. En kuunnellu enään kenenkään sanomisia kuinka pitäis tehdä, vaan lähdin viitoittamaan omaa tietäni.

Nyt eka vuosi on takanapäin ja vaikka kaikki ei menny kuin suunnittelin, niin kuitenkin olen tyytyväinen itseeni! Alkuvuonna suunnitelmani olivat todella korkealentoisia ja seurasin saavutuksia tarkasti kirjaten niitä paperille. Jossain vaiheessa tuli takapakkia ja  suvanne vaiheita. Ne opettivat kuitenkin pikkuhiljaa etenemään ja usko pysyi kuitenkin tähän hommaan. Tämä ei ole hetken huumaa, vaan koko loppuelämän juttu!

Nyt on vuosi takana ja melkein oon jo puolivälissä lopullista tavoitetta. Vielä en ihan bikineissä kehtaa täälä mennä, mut yhtenä päivänä makoilin bikinit päällä rantatuolissa rannalla! Olen ylpeä siitä ja vielä tällä lomalla aijon olla uudelleenkin biksut päällä! 

Täällä on paljon eri ikäisiä ja kokoisia ihmisiä! Ihailen isokokoisia naisia, jotka menevät bikineissä pää pystyssä ja muista välittämättä! Olisipa mullakin niin paljon rohkeutta, mut vielä ei ole sen aika. Pienin askelin uskallan noitten rohkeitten naisten joukkoon!